Jos kysyt minulta jotain ja puhut nopeasti, en ymmärrä sinua, Göran Bergström sanoo. Mutta jos minä osaan kysyä suomeksi jotain, ja sinä vastaat hitaasti ja selvästi, ymmärrämme toisiamme, ja keskustelu voi lähteä käyntiin. Tämän vaikeampaa ei ihmisten välisen kielikuilun yli hyppääminen tarvitse olla kunhan ensin hallitsee vieraan kielen alkeet. Lappeenrannan kesäyliopiston ulkomaalaisille tarkoitetun suomen kielen kurssin osanottajat ovat kuitenkin edenneet jo pitemmälle kielen opiskelussaan.
Miksi sitten kurssin osanottajat haluavat oppia suomenkielen? Syitä voi olla monia. Suomi voi kiinnostaa kielitieteelliseltä kannalta, pienenä kieliryhmänä, Suomesta voi olla hyötyä työpaikalla, Suomessa ehkä on sukulaisia, ystäviä, läheisiä. Kesäyliopiston kurssilla on 38 osanottajaa jotka tulevat Englannista, Hollannista, Japanista, Kanadasta, Kuubasta, Neuvostoliitosta, Ranskasta, DDR:stä, Saksan Liittotasavallasta, Unkarista, Yhdysvalloista, Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista.
Yksinomaan Tukholman alueella on noin 40 000 ruotsinsuomalaista siirtolaista. Kielitaidottoman siirtolaisen on useimmiten vaikeaa, melkeimpä mahdotonta, hoitaa asioitaan tai kommunikoida kanssaihmistensä kanssa. Kieliopetuksen avulla häntä tietysti valmennetaan uuden maan elämään, mutta ennen sitä tarvittaisiin kipeästi eri siirtolaiskieliä puhuvia työntekijöitä virastoihin ja laitoksiin.
Jöran Westberg Tukholmasta on työskennellyt siirtolaisasioiden parissa ja uskoo että suomenkielen taito tulee olemaan tässä työssä hyödyksi. Hän on opiskellut kieltä yhden lukukauden ajan Åbo Akademissa ja osallistuu nyt Kesäyliopiston kursseille.
— Tähän asti olemme puhuneet vain ruotsia suomalaisen tyttöystäväni kanssa, mutta tämän kurssin jälkeen ehkä voimme puhua suomea. Jöran ajattelee. Kurssi on hänen mielestään ollut suurimmilta osin tehokas, vaikka kielioppia ja teoriaa ehkä on ollut hieman liian paljon käytännön harjoitusten lisäksi. Mutta erilaiset ihmiset tarvitsevat tietysti erilaisia tietoja, hän sanoo.
Tällaisella kurssilla juuri huomaa omat tiedolliset puutteensa ja heikot kohtansa, joita sitten voi alkaa vahvistaa, Göran Bergström Uppsalasta sanoo. Hänelle suomen kieli on harrastus.
Kazuto Matsumura on opiskellut suomea tokion yliopistossa. Lappeenrannan kesäyliopistoon hän tuli kartuttaakseen käytännön taitoaan. Suomi kiinnostaa koska sitä puhuu pieni, erillinen kieliryhmä. Kazuton mielestä kurssille kannatti tulla, ja hän on oppinut paljon.
Oppimiseen vaikuttaa hyvin paljon myös se, että asutaan ollaan siinä maassa, jossa kyseistä kieltä puhutaan, Carl-Thomas von Christierson sanoo. Hän ja hänen perheensä asuu Kööpenhaminassa, ja Carl-Thomas opiskelee musiikkia Kööpenhaminan yliopistossa. Mutta Suomessa on paljon sukulaisia ja tuttavia.
— Ehkäpä tulen jonakin päivänä takaisin Suomeen töihin, Carl-Thomas sanoo. Täällä kun musiikkia opiskellut voi löytää parempia työmahdollisuuksia kuin Tanskassa. Mutta en opiskele suomea vain tästä syystä, vaan se kiinnostaa muutenkin, sukulaisten ennen puhumana kielenä.
Kesäyliopiston suomen kielen kurssi päättyy tämän viikon lopussa.