Melko lailla äskettäin, suunnilleen sata vuotta sitten, Joulupukki kutsui kaikki mestaritontut tärkeään kokoukseen. Postitonttujen esimies Arvo esitteli poronvasan korkuisen pinon kirjeitä, joissa udeltiin tietoja Korvatunturin elämästä. Koska uteliaiden vierailut olisivat sekoittaneet Korvatunturin touhut, päätettiin piirtää ja kirjoittaa painettu kuvakertomus halukkaiden nähtäväksi. Mestaritonttujen nenät kääntyivät osoittamaan Wilppua, taiteilijatonttujen esimiestä, joka määrättiin kirjan vastaavaksi tekijäksi.
Joulukiireiden jälkeen Korvatunturilla nukutaan pitkään. Joulupukin talo lepää paksun lumivaipan alla, mutta kohtapuoleen tuli sytytetään uuneihin ja lumet luodaan poluilta.
Auringonsäteet kultaavat jo hetkeksi tunturin laen. Päivät alkavat hiljalleen pidentyä, ja Joulupukki kaivaa muistikirjansa esiin. Pitää taas alkaa ajatella joulua.
Tonttukylän väki herää närhen rääkäisyyn, joka onkin voimallisempi herättäjä kuin tonttu Virkku, jonka tehtävänä on ajaa unikeot sängyistään. Kohta savukiehkurat kohoavat taivaalle, kun jokaisella liedellä kiehuu aamupuuro.
Joulupukin suuressa pihapiirissä asustaa satoja punapipoisia apulaisia. Myllytontut viihtyvät hyvin jyväsäkkien takana, ja moni saunatonttu asustaa hämärässä lauteiden alla. Kääpiötontut ovat ihan oma lukunsa.
Kääpiötonttujen tarkkaa määrää ei taida kukaan tietää. He eivät asu Tonttukylässä, vaan ovat rakentaneet pienet kotinsa näkymättömiin puunrunkojen alle, kallionkoloihin, saunojen tai varastoaittojen lattiain alle. Pienestä koosta on paljon etua.
Sienien tuntijoina ja kerääjinä he ovat parhaita Korvatunturilla. Kääpiötonttu tunnistaa hetkessä hyvän, myrkyttömän ruokasienen, tarkastaa sen myös alta, onko se madonsyömä vai ei ja katkaisee sen sitten pienellä sahallaan.
Korvatunturin suuressa savusaunassa on pilkkosen pimeää kuin Mörköluolassa. Vihtari, saunatontuista iäkkäin, tietää että lämmitykseen pitää käyttää hyviä leppäpuita. Vesi kannetaan lähteestä.
Tonttulapset oppivat jo varhain, että saunassa ei saa viheltää eikä riidellä. Silti lauteilla saatetaan joskus käydä melkoista vesisotaa. Silloin Vihtari, tuo raitapaitainen veijari, komentaa kaikki sotijat alas lauteilta koivikkoon opettelemaan vihdantekoa.